Meille on tosiaan sattunut muutamia vastoinkäymisiä tässä joulun alla ja sen vuoksi moni poikuekin on lykkääntynyt tai alustava suunnitelma jouduttu vetää jäihin. Hoh-hoj, mistähän sitä aloittaisi? Nooh..

Ensinäkin hieno siitossonnin maineen omaava Peedro ei ole onnistunut saamaan meillä yhden yhtäkään jälkeläistä tämän vuoden aikana, mitä se on meillä asunut. Peedro olisi ollut todella merkittävä kulmakivi diluutti projektissa ja mikseipä sitä olisi voinut lilaceillekin käyttää. Harvoin oikeasti tulee noin komeaa urosta vastaan.. Peedrolla on todella hieno, tasainen ja ennen kaikkea leveä katkeilematon kauluri, sillä on todella hieno tyyppi, kokoa löytyy ja karva ei pahasti vaalene juureen. Arvatkaa vaan harmittaako mua.. Se on asunut nyt yhden naaraan kanssa 9kk, toisen kanssa 4kk ja olen astuttanut useita kertoja muutamalla muulla naaraalla. En käsitä, että missä vika piilee, kun edellisessä kodissa se sai ihan kenet tahansa kantavaksi ja nyt meille tulon jälkeen on tullut jokin ihme stoppi. Jatkan yhä sitkeästi yrittämistä, mutta en kyllä usko, että tästä mitään tulee. Alkaa jo näyttää niin epätoivoiselta touhulta..

Oprah ei ole lisääntynyt enää kenenkään kanssa viime vuotisen keskenmenonsa jälkeen. Näin nätisti sanottuna uskon, että 'sillä on mennyt jokin sisältä rikki', miksi se ei enää jää kantavaksi tai jotain? Harmi sinällään, koska Oprah on yksi hiennoimmista gerbiileistä(koko & luonne ), mitä mulla on koskaan ollut ja lisäksi se on varmaan tällä hetkellä ainoa blue koko Suomessa, joka ei olisi sukua näille mun muille värin edustajille.. Kyllä sieppaa.. voi kyllä!

Sitten sattui nämä pari menetystä.. Sijoituspoikanen menehtyi pari viikkoa luovutuksen jälkeen tuntemattomista syistä. Muutama viikko siitä menehtyi myös tämän aikuinen kämppis. Kumpaakaan ei ehditty lähettää ajoissa Eviraan tutkittavaksi, joten kuolinsyyt jäivät vain päättelyiden ja olettamusten varaan. Tämä asia vaivasi mua monta viikkoa ja pistää edelleen miettimään. Toisaalta tätä on enää turha jaaritella ja teorioida, sillä totuushan on se, ettei mikään tuo enää niitä takaisin. Erityisesti jäi harmittamaan tämä sijoitusuros, koska poikueesta ei jäänyt ketään kotiin ja identtistä yhdistelmää ei voida enää saada..

Pari viikkoa tästä nukkui rakas Takkumme pois. Kuolema ei tullut mitenkään yllätyksenä, sillä olin jo huomannut joitain vanhuuden oireita, mm. lihasten surkastumista ja väsyneisyyttä. Harmi sinällään, että aikasi tuli jo näinkin pian ja et ehtinyt saada kumppaniasi kantavaksi. Takusta jäi meille kotiin muistoksi hieno black tytär Maikki. Lisäksi Takun kaksi muuta tytärtä asuvat sijoituskodissa ja neljäs asuu lemmikkinä vanhemman naaraan kanssa. 

Yhdessä välissä alkoi näkyä hieman valoa tunnelin päässä, kun sain tiedon, että Suomesta löytyy kuin löytyykin vielä yksi blue uros. Saimme sovittua tämän lainastakin ja selvisi, että kyseessä on meidän Opsun isä, joten saisin 'menetetyn veren' sittenkin takaisin linjaani. Haaveilin yhdistäväni joululomalla tämän uroksen kahden kantajanaaraan kanssa, jolloin olisi mahdollista saada kauan odotettuja blue vauvoja. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuten piti, sillä tämä kyseinen uros sairastui ja asia jäi sitten auki...

Että tämmöistä täällä.. Onneksi meille on sattunut muutama hyväkin asia näiden epäonnistumisien keskellä. Tuure nimittäin onnistui sittenkin saamaan jälkeläisiä! F -poikueessa on pelkkiä lilaceja ja kyseessä on kaiketi aika isokin poikue. Emona toimii Unna, joka oli myös edellisen poikueen emona. Uskalsin kokeilla Unnaa morsmaikuksi, koska se sai vain kolme poikasta viime kerralla, palautui todella nopeasti, hoiti poikaset hyvin ja se tiinehtyy yllättävänkin helposti. Todella hienoa saada näinkin mahtava yhdistelmä toteutumaan. Ei malttaisi millään odottaa poikasten kasvua, jännittää ihan hirveästi.

Sijoistustytöt nyt sitten saapuvat meille joululomalla, vaikka urostakaan ei saatu.. Joten katson rauhassa miten ovat kasvaneet ja kehittyneet. Katson sitten lomalla kaikessa rauhassa, että mitä niiden kanssa teen. Urosten lainaamisesta on ollut puhetta muutaman kasvattajan kanssa, joten saa nähdä millaisiin yhdistelmiin sitä lopuksi oikein päädytään. Alku vuodesta olisi sitten tarkoitus lähteä Ruotsiin tsekkailemaan, josko sieltä muuttaisi meille jotain kivaa..