Tiedän, että nyt pitäisi hävetä ja lujaa. En ole tosiaan koko kesäloman aikana kirjoitellut tänne yhtikäs mitään. En tiedä miksei sitä ihminen mukamas kerkeä kirjoittamaan tänne, vaikka kuitenkin sitä joka päivä tulee koneella näpyteltyä pitkiäkin tekstejä. Noh, anyways, elossa ollaan.. jok'ikinen siis. Tumppi gerbiilillä tulee ihan pian mittariin 4,5 vuotta ja valtaosa gerbuista täyttää nyt loppuvuodesta 2 vuotta. Kyllä aika on mennyt yllättävänkin nopeasti! Tälle syksylle on muuten toteutumassa aika moni poikue Muutamalla naaraalla on tulossa pian ensimmäinen vuosi täyteen ja heräsin vähän myöhässä näihin astuttamis ajatuksiin. heh. Noh, asia on nyt kuitenkin kunnossa ja ainakin kahdelta naaraalta odotellaan syyspoikasia. Olen yrittänyt tässä myös bongailla kolmelta muulta naaraalta kiimoja, vielä ei toistaiseksi ole löytynyt, mutta jonkinlainen ajatus on kunkin kiiman kierrosta, että eiköhän näidenkin kanssa jossain välissä, parin viikon aikana tärppää. 

Nyt pitää oikein pinnistää muistia, jotta muistaisin mitä kaikkea tässä noin 4kk aikana on oikein kaiken kaikkiaan tapahtunut? Toukokuun viimeisellä viikolla kävimme Epjyn yhteiskyydityksellä Nivalan näyttelyissä. Gerbiileitä osallistui niin pettiin kuin viralliseenkin ja ihan kohtalaisen hyvin meni molemmissa. Laatu 1 tuli kaikille niille, jotka voivat ikänsä puolesta sen saada(poikkeuksena Mooni, joka on slate taustanen vaalea lilac) ja Patakin pääsi oikein yllättämään! Tuomari oli hyvin innostunut rouvan massiivisesta koosta, kivasta luonteesta eikä kuviokaan kuulemma loppu peleissä ole paha. Itse kun olen pitänyt sitä aina täytenä sutena. Tuomari äkkäsi heti black pied emon kanssa matkustaneen lilac baby naaraan ja sanoi, että nyt hän ymmärtää miksi mulla tämmönen kuviollinen naaras on, jälkikasvu kuulemma oli erittäin sievä naaras, joka olisi ilo nähdä myöhemmin näyttelyissä kun on vähän tuota ikää ja massaa kertynyt. 

Kesän olenkin sitten porskuttanut töissä ja Epjyn asioiden parissa. Syntyipä meille vihdoin ja viimein ensimmäinen diluutti poikuekin! Tästä se blue kasvatukseni alkaa pikku hiljaa startata. Poikue syntyi siis 6.7. ja peräti eilen taisi alkaa luovutusikä. Poikasia syntyi 4kpl ja kaikki tyttöjä. Nutmeg ja parhaimmaksi katsomani black menevät sijoituskotiin Seinäjoelle, yksi jää kotiin ja yksi muuttaa lemmikkikotiin Etelä-Suomeen. D -poikueen kasvateista on tullut paljon kehuja kuulumisien ja kuvien kera. Lisäilen niitä tännekin, kun kerkeän. Samoin Jurvassa 7-8.8. järjestetystä Lemmikkikurssista on tulossa kuvia ja juttua, niin tänne kuin Rodentia-lehteenkin. Sain btw oman pikku läppärin, mutta sen kanssa sai takuta aikansa. Sain siihen asennettua kirjoitusohjelmat yms ja sitten se pikku pirulainen meni ja hävitti kaikki uudet tekstit, joita olin kotisivuilleni kirjoitellut. Kaippa ne jotenkin vielä saa takaisin, mutta sitä päivää odotellessa. heh. Nyt täytyy valitettavasti lähteä syömään, kun äkäinen soittokin jo tuli! Mutta, palaillaan! Minä yritän päivitellä kotareita taas ajallaan ja tulla tännekin tarinoimaan.